Takautumia, osa 1 (Helsinki, Orivesi, Mänttä, Jyväskylä)

Joskus on mukavampaa elää kuin kirjoittaa. Tai: nauraa naputtelun sijaan. Enpäs nimittäin ole ikiaikoihin nauranut niin kippurassa, kuola poskella, hyperventiloiden ja vedet silmissä kuin tällä reissulla! Maksantreenauksen ohella siis vatsalihaksetkin ovat saaneet harjoitusta.

Nyt, kun on pari lepopäivää takana, tänne uskaltaa ehkä taas tulla. Jos vaikka kuvia laittas. Vaikkapa nurinkurisessa aikajärjestyksessä.

Kuten Sanna-karhu jo kertoi, vietimme Kytkin-karonkan asiaankuuluvasti Mechelininkadun Laiskassa Karhussa. Toiminnanjohtajamme teki kiertuejulisteeseen lisäyksen, jonka voi zoomata oheisesta kuvasta.

(No, siinä lukee että "12.7. Helsinki, Laiska Karhu, paneelikeskustelu uuden kirjallisuuden separaatioahdistuksesta yms.")

Sitä ennen oltiin bussissa matkalla viimeisestä esiintymispaikasta, Orivedeltä ja Uuden kirjallisuuden päiviltä, kohti Helsinkiä. Ernolla on yhä katse tiukasti tiessä:

Btw, Oriveden spiikkauksissa Kytkin-kiertue muuttui kahteen otteeseen "kesärunokiertueeksi", mikä hämmensi ainakin allekirjoittanutta, joka lukea luikautti paikalla proosaa. No mutta. Mitäpä tuosta. Kytkin kakkosessa voidaan vetää genrejä turpiin oikein kunnolla: luetaan esseitä, aforismeja, polkkausjuurnalismia on-line, siinä kirjoitellessa...

Lauantaina 11.7. Mäntän täpötäydessä auditoriossa runojaan lukivat Jarkko (jolla oli myös kunnia päästä Aamulehden viikkoliite Valoon kiertuettamme esittelemään, check this out)...

...Pauliina...

...Eino (jonka vavahduttava esitys sai vedetkin mystisesti liikkumaan vesikannuissa)...

...Vilja-Tuulia (joka kytkeytyi Kytkimeen perjantaina Jyväskylässä, ja jonka kuulaan hehkeä olemus ihastutti meitä muita, jotka olimme rypistyneet ja ryttääntyneet kiertueella jo viikon verran)...

...sekä Sanna ja Katariina, joiden kohdalla tämä nimenomainen kamera päätti jostain syystä jättää tarkennukset tekemättä.

Sanna ja Pauliina ehtivät muuten tutustua myös paikalliseen "isukkiin". Sedän ilme oli hallusionaationpinkeä, ja kajarista kajahtavat jutut muisteluita iciwanhaan malliin. Tämä aavistuksen pelottava pappa siis löytyi Serlachius-museon alakerran lapsinäyttelystä:

Kamera piti oma-aloitteisesti vapaapäivän perjantaina 10.7. Jyväskylässä, jossa paneloitiin humanismista "Marsun" johdolla, ja luettiin runoja. Ja notkuttiin vihdoin ja viimein siellä Vakiopaineessa, josta puhuttiin jo helmikuusta alkaen ("Sinne täytyy ainaskin päästä") ja joka olikin hikinen ja hieno paikka.

Paneelista jotain sentään tallentui Keskisuomalaisen lehtijuttuun. Sen voi lukea täällä.